Sivustokartta
 Artikkeliarkisto

<< Takaisin
(28.10.2004)
Suomen olympiaurheilun haasteena koveneva kv. kilpailu ja valmennusjärjestelmän kehittäminen
(Kuva: Lehtikuva)


Suomen Olympiakomitea on koonnut elokuisista kesäolympiakisoista saatuja kokemuksia ja johtopäätöksiä Ateena 2004 -kisaraporttiin. Syksyn aikana kirjatussa analyysissä on paitsi yksityiskohtaista käytännön tietoa kisavalmistautumisesta ja -olosuhteista, myös syitä Suomen olympiajoukkueen odotettua heikommalle menestykselle. Noin puolet (23/50) olympiaurheilijoista onnistui täyttämään valintahetkellä ennakoidun tulosennusteen. Vain yksi urheilija - Marko Kemppainen - onnistui yli niiden odotusten, joita Olympiakomitean hallitus käytti arvioidessaan kunkin urheilijan menestymismahdollisuuksia Ateenassa.


Syitä heikkoon menestykseen ja alisuorittamiseen löytyy joukkueenjohtaja Kari Niemi-Nikkolan mukaan useita. Eri lajien urheilijoita yhdistävä tekijä oli se, että huippukunnon ajoitus tai henkisen kilpailuvalmiuden ylläpito epäonnistui kauden tärkeimmässä kilpailussa. Toinen syy, joka yhdisti kymmenkuntaa urheilijaa, olivat akuutit vammat tai sairaudet. Kolmas selkeä kokonaisuus, jossa tehtiin virheitä, oli poikkeaminen matkustusohjeista, jolloin kuumaan ilmastoon ei ehditty sopeutua.

”Näitä tilannekohtaisia tekijöitä selvästi huolestuttavampaa on, että suomalaisurheilijat eivät ole laajasti ottaen kesäolympialajeissa kansainvälisellä huipputasolla. Lisäksi ero on pikemminkin kasvamaan kuin pienenemään päin. Tilanne on vakava ja haasteellinen koko suomalaiselle valmennusjärjestelmälle”, luonnehtii joukkueenjohtaja ja Olympiakomitean valmennuksen johtaja Niemi-Nikkola. 

Tilanne edellyttää ripeitä johtopäätöksiä ja linjauksia huippu-urheilun menestyksen varmistamiseksi myös kesälajeissa.

”On rohkeasti lähdettävä kyseenalaistamaan aikaisempia toimintamalleja ja analysoitava valmennusta sekä laji- että urheilijakohtaisesti. Suomalainen huippu-urheilu vaatii myös voimavarojen keskittämistä niihin lajeihin, joissa on menestymiseen edellytyksiä ja joissa valmennusjärjestelmät toimivat. Samalla on pyrittävä tarjoamaan kehitystukea niille lajeille, joissa valmennusjärjestelmä ontuu”, sanoo Niemi-Nikkola.

Suomen olympiajoukkueen johto kokosi Ateena -raportin syys-lokakuun aikana. Palautetta kerättiin erikseen kaikilta joukkueen jäseniltä, ja lajien johto ruoti lisäksi kisakokemuksia yhteisessä palauteseminaarissa. Raportti on perinteiseen tapaan koottu varsin yksityiskohtaiseksi kuvaukseksi olympiakisoista. Siinä kuvataan seikkaperäisesti joukkueen valmistautuminen kisoihin, arki ja käytännöt kisakylässä sekä olympiakisojen yleiset olosuhteet.

Ateena 2004 –loppuraportti on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa:

www.olympiakomitea.fi/julkaisut/olympiakisojen_loppuraportit


  
© 2004 Suomen Olympiakomitea ja Suomen Paralympiakomitea
Sporttisaitti   |   Tulostettava versio